torstai 8. tammikuuta 2015

Valmista ja keskeneräistä...

Viimeksi kun kerroin, olin kokenut monta muuttoa puolessa vuodessa ja Isäntä oli kerinnyt vaihtua Uuteen Isäntään (rakkautta ensi silmäyksellä). Nyt olen jättänyt työpaikkani (no pari kuukautta sitten) ja haussa on uusi. Paljon on muuttunut vähässä ajassa,minäkin. Mikä ennen oli mustaa tai harmaata, on nyt puhdasta ja värikästä. On minunkin taivaallani tummia pilviä toisinaan mutta kaiken kaikkiaan olen onnellisempi nyt kuin koskaan ennen. Onni ulottuu varpaista hymynä korviin kun ajattelen elämääni nyt ja sitä mitä se ennen oli. 


On kertakaikkiaan kevyt olo. Ja kiitos kun sain jakaa tämän Sinun kanssasi.

Ja koska olen siis nyt työtön, koitan hyödyntää aikaani miettimällä mitä muuta voisin tehdä parantaakseni omaa elämääni...Tai ehkä voidaan puhua elämänlaadusta - olen nyt keskittynyt lähinnä ruokaan. Luin hyvän kirjan aiheesta, teos oli nimeltään "Miksi ranskalaiset lapset syövät ihan kaikkea?"
Kirjan on kirjoittanut Karen Le Billon ja kustantanut Atena. Löysin sen ihan sattumalta kun palloilin kirjastossa ennen joulua etsimässä joulukeittokirjoja. Enpä olisi uskonut että käsitykseni ruuasta muuttuu näin paljon. Teos ei siis käsittele pelkästään lasten ruokailua vaan myös ranskalaisten aikuisten ruokailua ja muuta kulttuuria. Jos etsit itsellesi lukemista juuri nyt, käypä lainaamassa tämä kirja, suosittelen. Oli kaikin puolin mielenkiintoista luettavaa!

Sitten muihin asioihin. Kun nyt tässä yritän aloittaa bloggaamista uudelleen, voin rehellisesti sanoa että tällaisen tauon jälkeen (ihan itseäni saan syyttää omasta laiskuudestani ja huonosta muististani) minulla olisi vaikka kuinka paljon kerrottavaa tekeleistäni, valmiista ja keskeneräisistä (juuri nyt olen taas valtavan innostunut altsuista {altered journal / books} enkä malta odottaa että saan käyttää Isännältä joululahjaksi saamani lahjakortin sinelliin ostaakseni tarvikkeita). 
...Pahaksi onnekseni palloilen nyt iPadin ja iPhonen välillä kun välitän teille tätä blogia, puhelimessa on kuvat ja pädillä on paljon mukavampi kirjoittaa. (Tiedän että ne pystyy synkata keskenään mutten ole vielä muistanut pyytää Isäntää tekemään sitä,ehkä tämä sitten helpottuu) Toistaiseksi tämä bloggaaminen voi siis olla hidasta mutta yritän nyt ihan tosissaan parantaa tapani ja olla aktiivisempi. 
 
                                 Seuraavan kerran lisää, 
                                                            Nokkonen xoxo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jos Sinulla ei ole mitään kaunista sanottavaa,ole mielummin hiljaa.